Viisi viikkoa englannin yo-kokeeseen: harjoittelu
Julkaistu · päivitetty · Solva
Yleinen viikkosuunnitelma kertoo missä järjestyksessä valmistautua. Tämä kertoo mitä englannissa kannattaa tehdä: mihin pisteet siinä kokeessa oikeasti menevät, mitkä ovat suomenkielisen tyypilliset virheet ja mikä erottaa arvosanat toisistaan. Rakenne ja aikataulu löytyvät erillisestä viikkosuunnitelmasta, johon on linkki lopussa.
Lyhyet vastaukset
- Milloin englannin yo-koe on keväällä 2027?
- Lyhyen oppimäärän englanti kirjoitetaan torstaina 18.3.2027 ja pitkän oppimäärän englanti maanantaina 22.3.2027. Lyhyt on siis neljä päivää ennen pitkää. Syksyllä 2027 järjestys on päinvastainen: pitkä 24.9.2027 ja lyhyt 4.10.2027.
- Mitä englannin yo-kokeeseen kannattaa harjoitella eniten?
- Sitä osiota jossa menetit eniten pisteitä ajastetussa harjoituskokeessa. Suomenkielisellä pisteitä menee englannissa tyypillisimmin rakenteeseen eli artikkeleihin, prepositioihin ja aikamuotoihin eikä sanastoon, joten sanasto- ja rakenneosio on useimmiten tuottavin kohde.
- Riittääkö viisi viikkoa englannin yo-kokeeseen?
- Riittää, jos harjoittelu on kohdennettua. Viidessä viikossa ja kolmesta viiteen tuntia viikossa ehtii tehdä jokaisen osion kertaalleen läpi, kirjoittaa neljä kirjoitelmaa ja käydä sanaston läpi kahdesti. Ratkaisevaa on aloittaa yhdellä ajastetulla harjoituskokeella, jotta tietää mihin aika kannattaa laittaa.
- Pitääkö kuunteluissa harjoitella brittienglantia vai amerikanenglantia?
- Molempia. Kokeessa voi kuulla kumpaa tahansa eikä sitä valita etukäteen. Vain yhtä aksenttia harjoitellut kokee toisen selvästi vaikeampana kuin se on, ja tämä on yksi halvimmista tavoista menettää pisteitä turhaan.
Englannin kaksi koepäivää, ja järjestys vaihtuu
Keväällä 2027 lyhyen oppimäärän englanti kirjoitetaan torstaina 18.3.2027 ja pitkän oppimäärän englanti maanantaina 22.3.2027. Lyhyt on siis ensin, ja sen kirjoittajalla on neljä päivää vähemmän aikaa kuin pitkän. Syksyllä 2027 järjestys kääntyy: pitkä on perjantaina 24.9. ja lyhyt vasta maanantaina 4.10.
Tämä on olennaista, koska englanti on se kieli jota kirjoitetaan useimmin jonkin toisen kielen rinnalla. Jos kirjoitat keväällä myös ruotsin, se on vasta keskiviikkona 31.3., yhdeksän päivää pitkän englannin jälkeen. Katso päivät rinnakkain ennen kuin teet suunnitelman, äläkä päättele omaa päivääsi edellisen koekerran perusteella.
Englannissa pisteet menevät rakenteeseen, ei sanastoon
Suomenkielisen tyypillinen ongelma englannissa ei ole se ettei ymmärtäisi. Se on rakenne: artikkelit, prepositiot ja aikamuotojen erot ovat kohtia joissa pisteitä valuu hukkaan sellaisillakin, jotka ymmärtävät tekstin täysin.
Näitä ei opi lukemalla sääntöä vaan näkemällä sama rakenne riittävän monta kertaa eri lauseissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sanasto- ja rakenneosion tehtävät ovat englannissa arvokkaampia kuin kieliopin kertaaminen kirjasta, vaikka jälkimmäinen tuntuisi perusteellisemmalta.
Toinen tyypillinen kohta on sanaston passiivisuus. Moni tunnistaa sanan lukiessaan mutta ei saa sitä käyttöön kirjoitelmassa. Sanasto- ja rakenneosio vaatii aktiivista tuottamista eikä pelkkää tunnistamista, ja siksi se on käytännössä myös kirjoitelman harjoittelua.
Kuunteluissa harjoittele useampaa aksenttia
Englannin kuunteluosion vaikeus on puhenopeus ja aksenttien vaihtelu. Kokeessa voi kuulla brittiläistä, amerikkalaista tai muuta englantia, eikä sitä valita etukäteen.
Jos on harjoitellut vain yhtä, toinen tuntuu kokeessa selvästi vaikeammalta kuin se on. Tämä on halpa korjata: kuuntele tietoisesti eri lähteitä sen sijaan että kuuntelisit samaa sarjaa tai samaa puhujaa viisi viikkoa.
Kuuntele mieluiten sama näyte kahdesti. Ero ensimmäisen ja toisen kuuntelun välillä on juuri se mitä kokeessa tarvitaan, koska kokeessa näytteitä ei yleensä toisteta rajattomasti.
Luetun ymmärtämisessä ongelma on aika, ei sanasto
Englannin luetun ymmärtäminen on aikapulaosio. Tekstiä on enemmän kuin ehtii lukea rauhassa, ja pisteet ratkeavat usein siihen, osaako lukea kysymykset ensin ja etsiä vastauksen kohdennetusti sen sijaan että lukisi jokaisen tekstin kokonaan alusta loppuun.
Tämä on strategiakysymys, ei kielitaitokysymys, ja se kehittyy vain ajastetussa harjoittelussa. Ilman kelloa harjoittelu vahvistaa väärää tapaa: rauhassa lukemista, johon kokeessa ei ole aikaa.
Pitkän oppimäärän tekstit ovat pidempiä ja abstraktimpia kuin lyhyen. Jos kirjoitat pitkän, harjoittele nimenomaan pitkillä teksteillä. Lyhyet pätkät eivät valmista siihen että keskittyminen pitää säilyttää koko tekstin ajan.
Kirjoitelma: rakenne ennen sanastoa
Kirjoitelma on suurin yksittäinen pisteerä englannin kokeessa, ja siinä moni jättää pisteitä keräämättä huomaamattaan. Yleisin syy ei ole kielivirheet vaan rakenne: teksti aloitetaan liian laajasti, argumentti jää perustelematta ja lopetus jää kesken kun aika loppuu.
Kirjoita vähintään neljä kirjoitelmaa ennen koetta. Ensimmäinen menee rakenteen hakemiseen, ja vasta kolmannesta eteenpäin alkaa näkyä ero. Kirjoita ajastettuna ja oikeassa merkkimäärässä: pitkässä oppimäärässä yksi pidempi teksti, lyhyessä kaksi lyhyempää.
Merkkimäärässä pysyminen on osa suoritusta. Kesken jäänyt ja yli paisunut teksti maksavat molemmat pisteitä, ja molemmat ovat harjoittelulla poistettavissa.
Mikä erottaa arvosanat englannissa
Alempien arvosanojen välillä ero syntyy pääosin ymmärtämisosioista: kuinka paljon tekstistä ja puheesta saa kiinni. Siinä vaiheessa tehokkain tapa nostaa arvosanaa on kasvattaa sanaston laajuutta ja kuunnella paljon, koska ne vaikuttavat kahteen osioon yhtä aikaa.
Ylempien arvosanojen välillä ymmärtäminen on jo kunnossa, ja ero syntyy tuottamisesta: kirjoitelman rakenteesta, sanaston tarkkuudesta ja siitä osaako käyttää vaativampia rakenteita ilman virheitä. Tässä vaiheessa lisää lukeminen ei enää juuri auta. Pitää kirjoittaa ja saada palautetta siitä mikä meni pieleen ja miksi.
Käytännön seuraus: jos tavoittelet E:tä tai L:ää, painota kirjoitelmaa ja sanasto- ja rakenneosiota. Jos tavoittelet keskitason arvosanaa, painota kuunteluita ja luetun ymmärtämistä. Sama harjoitteluohjelma ei ole optimaalinen molemmille, ja tämä on yleisin syy siihen että harjoittelu tuntuu tehottomalta.
Kokeile tunti ilmaiseksi
Lukeminen auttaa, tekeminen enemmän. Kokeile tunti oikeita yo-koeformaatin tehtäviä ilmaiseksi — ei korttia, ei tilausta.
Aloita ilmainen tuntiLue myös
- Viisi viikkoa ruotsin yo-kokeeseen: mitä harjoitellaMitä ruotsin yo-kokeeseen kannattaa harjoitella viimeisten viikkojen aikana: miksi kuunteluista aloitetaan ja mitä sanajärjestykselle tehdään.
- Mitä yo-kokeeseen saa ottaa mukaan?Tietokone, kuulokkeet, eväät ja kielletyt laitteet. Lisäksi milloin pitää olla paikalla ja kaksi virhettä, jotka voivat maksaa koko koekerran.
- Kompensaatio: näin hylätyn kokeen voi kompensoidaMiten kompensaatio toimii, montako pistettä tarvitaan ja mistä kokeista pisteet lasketaan. Mukana laskettu esimerkki, jossa hylätty koe kompensoituu.
Harjoittele oikeassa koemuodossa
Solvan abikurssit on rakennettu yo-kokeen rakenteen mukaan: kaikki osiot, oikeat pisteet ja selitys jokaiseen tehtävään.
Katso kurssit