Kielikokeen koepäivä: järjestys ja ajankäyttö

Koepäivän kehys: milloin koe alkaa ja milloin salista pääsee

Koe alkaa lukioissa kello 9.00, ja se päättyy kun koeaikaa on kulunut kuusi tuntia. Koeaika lasketaan siitä kun rehtori tai valvoja on ilmoittanut kokeen alkavan, ei siitä kun sinä avaat ensimmäisen tehtävän.

Jos sinulle on myönnetty erityisjärjestely koesuoritusta heikentävän syyn perusteella, koeaikasi voi olla pidempi kuin kuusi tuntia. Tarkista oma aikasi lautakunnan päätöksestä äläkä oleta tämän sivun aikataulun koskevan sinua sellaisenaan.

Koesalista ei lähdetä milloin tahansa. Valvojan ohjeessa kokelaiden poistuminen käsitellään kello 12.00 alkaen, eli ensimmäiset kolme tuntia istut salissa joka tapauksessa. Yleisissä määräyksissä sanotaan lisäksi, että kokeesta poistuminen ennen lautakunnan sallimaa aikaa katsotaan vilpin yritykseksi, jos poistumiseen ei ole lautakunnan hyväksymää syytä.

Jos suoritat samana koepäivänä kaksi lyhyen oppimäärän koetta, saat kokeiden suorittamiseen kaksi tuntia lisäaikaa. Kokonaisaika on silloin kahdeksan tuntia molemmille kokeille yhteensä, ei kuusi tuntia kummallekin.

Oman lukiosi saapumisaika on eri asia kuin kokeen alkamisaika, eikä se ole kaikkialla sama. Kysy se opinto-ohjaajalta tai katso koulusi omasta ohjeesta äläkä poimi sitä netistä.

Tärkein sääntö: kuullun ymmärtämistä ei voi ohittaa

Tämä on koko koepäivän tärkein yksittäinen määräys, eikä sitä sanota ääneen juuri missään. Kielikokeiden määräyksissä lukee, että jos kokeeseen sisältyy kuullun ymmärtämistä mittaavia tehtäviä, kokelaan on jätettävä arvosteltavaksi suoritus kuullun ymmärtämisen tehtäväkokonaisuudesta sekä lisäksi suoritus ainakin yhtä muuta osa-aluetta mittaavasta tehtäväkokonaisuudesta, jotta koesuoritus olisi hyväksytty.

Lue se vielä kerran. Väärä järjestys ei siis maksa vain pisteitä. Jos aika loppuu kesken ja kuunteluosio jää kokonaan tekemättä, koesuoritusta ei hyväksytä, vaikka kirjoitelma ja luetun ymmärtäminen olisivat menneet miten hyvin tahansa.

Poikkeus koskee muutamaa kieltä. Määräysten taulukossa, joka listaa kielikokeessa mitattavat kielitaidon osa-alueet eri kielissä, portugalin, latinan, inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen lyhyen oppimäärän kokeissa ei ole lainkaan kuullun ymmärtämistä mittaavaa tehtäväkokonaisuutta. Näissä kokeissa enimmäispistemäärä on 209 pistettä, kun se muissa on 299.

Käytännön johtopäätös on yksinkertainen. Kuunteluosio on se, jonka teet varmasti, ja mieluiten silloin kun keskittyminen on parhaimmillaan.

Kartoita koe ensin, koska osiot voivat olla hajallaan

Koe ei välttämättä etene siisteinä lohkoina. Määräyksissä todetaan, että samaa kielitaidon osa-aluetta mittaavat tehtävät muodostavat tehtäväkokonaisuuden, mutta tehtäväkokonaisuuden tehtävät voivat sijaita kokeessa erillään toisistaan. Kuullun tehtävät voivat siis olla kahdessa eri kohdassa koetta.

Lisäksi kaikki tehtävän osiot tulee suorittaa, ellei vaihtoehtoisuutta ole erikseen ilmoitettu ohjeistuksessa. Yksi väliin jäänyt osio yhden tehtävän sisällä on helppo olla huomaamatta, jos ei ole katsonut koetta kokonaisuutena.

Siksi ensimmäinen tehtäväsi ei ole vastata vaan selata. Käy koko koe läpi ja kirjoita paperille luettelo: mitä tehtäviä on, mihin osa-alueeseen kukin kuuluu ja mitkä ovat kuullun tehtäviä. Vastauksia saa luonnostella paperille, eikä luonnospapereita oteta arvostelussa huomioon, joten paperi on tässä turvallinen työkalu.

Vastuu on sinun. Määräyksissä sanotaan, että kokelas on itse vastuussa siitä, että hän valitsee oikean kokeen ja oppimäärän, noudattaa annettuja ohjeita ja tuottaa pyydetyn määrän suorituksia.

Pistepainot kertovat, mihin aika kuuluu

Määräyksissä on annettu osioiden pistehaarukat niille kokeille, joihin sisältyy kuullun ymmärtäminen: kuullun ymmärtäminen 80–90 pistettä, luetun ymmärtäminen 70–90 pistettä, sanasto ja rakenteet 20–40 pistettä ja kirjallinen tuottaminen tasan 99 pistettä. Yhteensä 299. Niissä kokeissa joissa kuunteluosiota ei ole, enimmäispistemäärä on 209 eikä osiokohtaista jakaumaa ole määräyksissä annettu.

Kaksi asiaa erottuu. Kirjallinen tuottaminen on ainoa kiinteä luku ja samalla suurin yksittäinen erä eli kolmasosa kokeesta. Sanasto ja rakenteet on selvästi pienin, ja se on myös nopein tehdä, koska oikea vastaus on siinä yksiselitteinen.

Tästä seuraa yksinkertainen ajanjaon periaate: jaa aika suunnilleen pistepainojen suhteessa, älä tehtävien lukumäärän suhteessa. Sanasto-osio voi näyttää työläältä, koska siinä on paljon kohtia, mutta se on kokeen pienin pistesaalis.

Yksittäisen tehtävän enimmäispistemäärä näkyy koejärjestelmässä tehtävän yhteydessä. Katso se jo kartoituskierroksella, niin tiedät heti mikä on iso ja mikä pieni.

Ehdotus järjestykseksi ja ajankäytöksi

Määräysten mukaan saat valita järjestyksen itse. Alla oleva jako on ehdotus eikä sääntö, ja se perustuu osioiden pistepainoihin ja siihen, missä järjestyksessä keskittyminen kestää.

Ensimmäiset 15 minuuttia: kartoitus. Selaa koe läpi ja tee lista tehtävistä ja osa-alueista.

Seuraavat 80 minuuttia: kuullun ymmärtäminen. Tämä on osio, jonka palauttaminen on hyväksymisen ehto, ja osan äänitteistä kuulee vain kerran. Se on tehtävä vireänä.

Seuraavat 20 minuuttia: sanasto ja rakenteet. Vähemmän kuin pistepaino antaisi, koska tämä osio on nopein tehdä — oikea vastaus on yksiselitteinen eikä siinä ole mitä puntaroida.

Seuraavat 80 minuuttia: luetun ymmärtäminen.

Seuraavat 110 minuuttia: kirjallinen tuottaminen. Näin pitkä siivu siksi, että kyse on 99 pisteestä.

Viimeiset 30 minuuttia: tarkistus.

Yhteensä tämä on 335 minuuttia kuudesta tunnista, eli puskuria jää noin 25 minuuttia. Se ei ole ylimääräistä: vessakäynti on valvojan saattama ja siksi hidas, syöminen vie aikansa, ja tekniset katkot ovat mahdollisia. Suunnitelma jossa ei ole puskuria pettää ensimmäisestä yllätyksestä.

Huomaa mitä tässä ei ole: kirjoitelmaa ei jätetä viimeiseksi. Jos se tehdään viidennellä ja kuudennella tunnilla väsyneenä ja kello tikittäessä, kokeen suurin yksittäinen pistemäärä tuotetaan kaikkein huonoimmissa oloissa. Jos kirjoittaminen on heikoin osiosi, siirrä se vielä aikaisemmaksi, sanaston ja luetun ymmärtämisen väliin.

Kuunteluosio: mitä saa kuunnella uudelleen ja mitä ei

Toistokerrat eivät ole kaikissa tehtävissä samat. Määräyksissä sanotaan, että osa teksteistä voidaan kuulla useampaan kertaan ja osa vain kerran. Sama koskee aineistoihin palaamista: kokelas voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Sana on joihinkin, ei kaikkiin.

Käytännön ohje seuraa tästä suoraan. Lue tehtävän ohje kokonaan ennen kuin painat toistopainiketta, ja katso montako kertaa juuri tämän äänitteen saa kuunnella. Tehtävän yhteydessä annetut ohjeet ovat sitovia, ja täydet pisteet voi saada vain ohjeiden mukainen vastaus.

Silmäile kysymykset ennen ensimmäistä kuuntelua. Jos tehtävän saa kuulla vain kerran, kysymysten lukeminen jälkikäteen ei enää auta.

Kuulokkeet ovat oma vastuusi. Kielikoetta varten kokelas tarvitsee tietokoneeseen liitettävät kuulokkeet, ja yleisten määräysten mukaan kokelaan velvollisuus on huolehtia, että mukana on tietokone, virtajohto ja langalliset kuulokkeet.

Sanakirjaa ei saa käyttää — yhtä koetta lukuun ottamatta

Koe suoritetaan suljetussa verkkoympäristössä, eivätkä sanakirjat tai sähköiset sanakirjat ole sallittuja lukuun ottamatta latinan kielen kokeita. Kielikokeessa ei siis ole mitään, mihin turvautua tuntemattoman sanan kohdalla.

Latinan kokeessa paperisten sanakirjojen käyttö on sallittua, mutta sallitut teokset on lueteltu määräyksissä nimeltä. Tarkista lista määräysten latinan koetta koskevasta luvusta ennen kuin viet sanakirjan tarkastettavaksi — muuta kuin listalla mainittua teosta ei hyväksytä. Sanakirjat on lisäksi jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai hänen määräämälleen opettajalle tarkastettavaksi, ja tarkastetut sanakirjat palautetaan koetilaisuuden alkaessa.

Venäjän ja saamen kielen kokeissa kokelaalla saa olla näppäimistö, johon erikoismerkit on merkitty esimerkiksi tarroin.

Ajankäytön kannalta sanakirjattomuus tarkoittaa yhtä asiaa. Tuntematon sana ei ole ongelma jota ratkotaan, vaan kohta josta mennään eteenpäin. Merkitse se luonnospaperille, jatka, ja palaa siihen jos aikaa jää.

Viimeinen puoli tuntia: tarkista ja poista ylimääräinen

Voit muuttaa kaikkia vastauksiasi siihen asti, kunnes päätät kokeen. Tarkistuskierros ei siis ole kohteliaisuus itseäsi kohtaan vaan oikea työvaihe, ja siksi sille varataan aikaa etukäteen eikä siitä mitä sattuu jäämään.

Tarkista ensin, että jokaisesta vaaditusta tehtäväkokonaisuudesta on suoritus, ennen kaikkea kuullun ymmärtämisestä. Käy kartoituslistasi läpi ja merkitse jokainen kohta tehdyksi.

Poista sitten ylimääräiset kirjoitelmat. Tämä on kohta, jossa hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan: jos pitkän oppimäärän kokelas on jättänyt vastauksen useampaan kuin yhteen kirjoitustehtävään, arvostelussa otetaan huomioon pienimmän pistemäärän saava suoritus. Keskipitkässä ja lyhyessä oppimäärässä sama pätee, jos vastauksia on useammasta kuin vaadituista kahdesta tehtävästä. Keskeneräinen luonnos toisesta aiheesta voi siis korvata valmiin tekstin.

Katso lopuksi merkkimäärät. Koejärjestelmä varoittaa, kun vastaus ylittää annetun enimmäismerkkimäärän, mutta se ei estä ylitystä — varoitus on siis otettava todesta eikä ohitettava.

Ylityksen hinta on suurempi kuin moni olettaa. Pitkän oppimäärän kirjoitustehtävässä ylipitkästä vastauksesta vähennetään 9 pistettä riippumatta siitä kuinka paljon raja ylittyy, ja vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Yksi merkki yli maksaa siis saman kuin tuhat. Keskipitkässä ja lyhyessä oppimäärässä vähennys on 3 pistettä 33 pisteen tehtävässä ja 6 pistettä 66 pisteen tehtävässä.

Tehtävätyyppejä ei kerrota etukäteen

Yksi varaus kannattaa pitää mielessä koko ajan. Määräyksissä sanotaan, että kullakin tutkintokerralla käytettäviä kielikokeiden tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen ja että kevään ja syksyn kokeet saattavat olla muodoltaan erilaiset.

Siksi suunnitelman pitää olla joustava oikeasta kohdasta. Lyö lukkoon osioiden aikabudjetti eli se, paljonko käytät kuunteluun ja paljonko kirjoittamiseen, äläkä tehtävien lukumäärää tai sitä miltä koe näyttää. Kello on ainoa asia, joka on koekerrasta toiseen sama.

Tämän sivun tiedot perustuvat Ylioppilastutkintolautakunnan kielikokeiden määräyksiin sekä yleisiin määräyksiin ja ohjeisiin. Määräykset voivat muuttua, joten tarkista oman koekertasi ohjeet lautakunnan sivuilta osoitteesta ylioppilastutkinto.fi ja oman lukiosi omista ohjeista.