Yo-kielikokeen pisterajat ja oma pistebudjetti

Pisteraja päätetään vasta kokeen jälkeen

Ylioppilastutkintolautakunta määrää pisterajat erikseen jokaisella tutkintokerralla. Rajat perustuvat siihen, miten kyseisen koekerran kokelaat suoriutuivat, eivät kiinteään prosenttiosuuteen maksimista.

Menetelmä on standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo eli SYK, mutta sitä käytetään niissä aineissa joiden pistejakauma sen sallii. Kaikkia aineita ei siis arvostella samalla mekanismilla, joten oman aineesi rajaa ei voi päätellä toisen aineen logiikasta.

Käytännön seuraus on tärkeämpi kuin mekanismi: pisterajaa ei voi tavoitella, koska sitä ei ole vielä olemassa. Voit tavoitella vain omaa pistemäärääsi. Siksi tämän sivun loppuosa käsittelee sitä eikä rajaa.

Osioiden pistehaarukat ovat määräyksissä

Kielikokeen enimmäispistemäärä on 299 pistettä niissä kokeissa joihin sisältyy kuullun ymmärtäminen. Määräyksissä pisteet jakautuvat näin: kuullun ymmärtäminen 80–90, luetun ymmärtäminen 70–90, sanasto ja rakenteet 20–40 ja kirjallinen tuottaminen tasan 99 pistettä.

Kokeissa joissa kuunteluosiota ei ole, enimmäispistemäärä on 209. Nämä ovat portugalin, latinan, inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen lyhyet oppimäärät. Jos kirjoitat jotain näistä, koko tämän sivun laskenta tehdään 209:llä eikä 299:llä.

Haarukat ovat haarukoita tarkoituksella: tarkka jakauma vaihtelee koekerroittain niiden sisällä. Yhden koekerran osiopisteitä ei siis kannata pitää sääntönä, mutta haarukan sisällä pysytään.

Vain kirjoitelma on kiinteä. Se on 99 pistettä joka kerta, eli kolmasosa koko kokeesta ja selvästi suurin yksittäinen erä.

Muunna tavoitearvosanasi varaksi

Hyödyllisin yksittäinen luku ei ole pisteraja vaan sen ja maksimin erotus: kuinka monta pistettä sinulla on varaa hukata. Kevään 2026 laudaturin rajoilla laskettuna se näyttää tältä.

Englannin pitkässä oppimäärässä laudaturin raja oli 267 pistettä 299:stä, eli varaa oli 32 pistettä. Ruotsin keskipitkässä raja oli 248 ja varaa 51 pistettä. Saksan lyhyessä raja oli 276 ja varaa vain 23 pistettä. Ranskan lyhyessä raja oli 260 ja varaa 39.

Ero on iso ja se on koko pointti: varaa oli 23 pistettä yhdessä kokeessa ja 51 toisessa. Yleistys tyyliin "laudaturiin saa hukata kymmenesosan" ei siis päde. Katso oman kielesi ja oman oppimääräsi luku, älä kenenkään muun.

Portugalin lyhyessä oppimäärässä kevään 2026 laudaturin raja oli 190 pistettä. Se näyttää muihin verrattuna matalalta, mutta maksimi on 209, joten varaa oli 19 pistettä — koko valikoiman tiukin.

Vara on se luku jota vasten harjoituskoetta kannattaa lukea. Jos harjoituskokeessa jää 40 pistettä maksimista ja tavoitteesi vara on 32, tiedät tarkalleen paljonko on kiinni ja missä osiossa.

Kirjoitelmaa ei voi budjetoida kuten muita osioita

Kolme osiota neljästä pisteytetään tehtävä kerrallaan, joten niissä pistemäärä voi olla käytännössä mikä tahansa. Kirjoitelma ei toimi näin.

Pitkän oppimäärän kirjoitussuoritus saa määräysten arvostelutaulukon mukaan vain yhden kymmenestä arvosta: 99, 94, 84, 74, 64, 54, 44, 28, 14 tai 0. Väliin ei voi jäädä.

Askel on alkupäässä 5–10 pistettä, mutta 44:n ja 28:n välissä se on 16 pistettä yhdellä loikalla. Kirjoitelman putoaminen yhden portaan alaspäin on siis eri asia kokeen alku- ja loppupäässä.

Keskipitkä ja lyhyt oppimäärä ovat kokonaan eri asteikolla: niissä kirjoitustehtävät ovat 33 ja 66 pisteen tehtäviä. Pitkän oppimäärän lukuja ei siis voi soveltaa niihin.

Merkkirajan ylitys tekee tähän oman lovensa. Pitkässä oppimäärässä ylipitkästä vastauksesta vähennetään 9 pistettä riippumatta ylityksen pituudesta, ja vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Keskipitkässä ja lyhyessä vähennys on 3 pistettä 33 pisteen tehtävässä ja 6 pistettä 66 pisteen tehtävässä.

Näin teet oman pistebudjettisi

Yksi: katso oman kielesi ja oppimääräsi viimeisin julkaistu pisteraja tavoitearvosanallesi lautakunnan sivuilta. Vähennä se maksimista (299 tai 209). Saat varan.

Kaksi: ota varasta pois marginaali. Älä käytä yhtä muistettua lukua vaan katso oman kielesi kolme viimeisintä rajaa ja ota marginaaliksi niiden suurin keskinäinen ero. Rajat liikkuvat eri kielissä eri verran.

Kolme: jaa jäljelle jäävä vara osioille pistehaarukoiden suhteessa. Kirjoitelma on kolmasosa kokeesta, joten se saa kolmasosan varasta — mutta muista että se putoaa portaittain, joten sen kohdalla kannattaa varautua yhteen kokonaiseen askeleeseen.

Neljä: tee ajastettu harjoituskoe ja laske osiokohtaiset pisteet. Yksittäisen tehtävän enimmäispistemäärä näkyy tehtävän yhteydessä, joten osion maksimi saadaan laskemalla ne yhteen. Lautakunnan julkaisemasta vanhasta kokeesta saat oikeat luvut.

Viisi: vertaa. Se osio jossa ero budjettiin on suurin, on se johon seuraavat viikot käytetään. Tämä on koko harjoituksen tarkoitus: se muuttaa epämääräisen tavoitteen yhdeksi konkreettiseksi päätökseksi.

Tarkista aina oman koekertasi ja oppimääräsi luvut

Tämän sivun esimerkkiluvut ovat kevään 2026 tutkintokerralta. Ne ovat esimerkkejä laskutavasta eivätkä ennuste omasta koekerrastasi.

Pisterajat julkaistaan jokaisen tutkintokerran jälkeen Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla osoitteessa ylioppilastutkinto.fi. Osiojakaumaa ei myöskään kannata pitää pysyvänä, koska lautakunta on viime vuosina käsitellyt kielikokeiden tehtävätyyppien muuttamista.

Osioiden pistehaarukat ja kirjoitelman arvosteluasteikko ovat kielikokeiden määräyksissä, jotka löytyvät samalta sivustolta. Ne muuttuvat harvemmin kuin pisterajat, mutta niidenkin voimassaoleva versio kannattaa tarkistaa.