Viisi viikkoa yo-kielikokeeseen: viikko viikolta
Julkaistu · päivitetty · Solva
Suurin osa yo-kokeen valmistautumisohjeista on joko yleisiä neuvoja tai viimeisen viikon vinkkejä. Väliin jää se ajanjakso, jossa suurin osa työstä oikeasti tehdään. Tässä on viikkosuunnitelma kevään 2027 kielikokeisiin: mitä tehdä milläkin viikolla ja missä järjestyksessä, jotta työ osuu sinne missä pisteet ovat.
Lyhyet vastaukset
- Kuinka kauan ennen yo-kielikoetta pitää alkaa lukea?
- Toimiva minimi on noin kuusi viikkoa ja kolmesta viiteen tuntia viikossa. Se riittää siihen, että ehtii tehdä jokaisen osion kertaalleen läpi, kirjoittaa muutaman kirjoitelman ja käydä sanaston läpi kahdesti. Alle kahden viikon rutistuksella ehtii lähinnä tutustua koeformaattiin, mikä on parempi kuin ei mitään mutta ei yleensä nosta arvosanaa.
- Mistä osiosta kannattaa aloittaa?
- Siitä jossa menetit eniten pisteitä ajastetussa harjoituskokeessa. Jos et ole tehnyt sellaista, tee se ensin. Ilman sitä kertaus kohdistuu yleensä siihen mikä tuntuu mukavimmalta eikä siihen mikä tuottaa eniten pisteitä.
- Milloin kevään 2027 kielikokeet ovat?
- Lyhyen oppimäärän vieraat kielet kirjoitetaan torstaina 18.3.2027, pitkän oppimäärän vieraat kielet maanantaina 22.3.2027 ja toinen kotimainen kieli eli ruotsi keskiviikkona 31.3.2027. Viralliset päivät julkaisee Ylioppilastutkintolautakunta.
- Kannattaako viimeisellä viikolla opetella uutta?
- Ei. Viimeisen viikon tehtävä on varmistaa että jo osattu tulee kokeessa käyttöön, eli omien aiempien virheiden kertaaminen. Poikkeus on yksittäinen rajattu aukko, jonka täyttää tunnissa. Kokonaan uusi kielioppialue ei ole sellainen, koska se ei ehdi viikossa siihen kuntoon että kestäisi koetilanteen.
Laske ensin oma aikasi
Kielikokeita ei kirjoiteta samana päivänä, joten sinun viikkomääräsi riippuu siitä mitä kirjoitat. Keväällä 2027 lyhyen oppimäärän vieraat kielet ovat torstaina 18.3., pitkän oppimäärän vieraat kielet maanantaina 22.3. ja toinen kotimainen kieli eli ruotsi keskiviikkona 31.3.
Järjestys on keväällä eri kuin syksyllä: lyhyen oppimäärän koe on ensin, neljä päivää ennen pitkää, ja ruotsiin on pitkän jälkeen vielä yhdeksän päivää. Laske viisi viikkoa taaksepäin oman kokeesi päivästä, älä koekauden alusta.
Jos kirjoitat kahta kieltä, laske molemmat päivät rinnakkain ennen kuin teet suunnitelman. Aikaisemman kokeen kertauksen pitää olla valmis ennen kuin toisen loppukiri alkaa, koska kahden kokeen väliin jäävät päivät menevät lepoon ja edellisestä toipumiseen enemmän kuin uskoo.
Viikko 1: tee yksi ajastettu harjoituskoe
Aloita tekemällä yksi kokonainen harjoituskoe ajastettuna, vaikka osaisit mielestäsi huonosti. Sen tarkoitus ei ole mitata osaamista vaan näyttää kaksi asiaa: mikä osio vie eniten aikaa ja missä pisteet oikeasti menevät.
Tämä on se askel jonka useimmat jättävät väliin, ja siitä seuraa yleisin virhe koko valmistautumisessa: kertaus kohdistuu siihen mikä tuntuu mukavimmalta eikä siihen mikä tuottaa eniten pisteitä. Sanaston lukeminen tuntuu tuottavalta, vaikka pisteet menisivät luetun ymmärtämisen aikapulaan.
Kirjoita tulokset ylös osioittain. Palaat niihin viikolla 4, ja silloin näet kehityksen mustana valkoisella. Se motivoi enemmän kuin mikään muu tässä vaiheessa.
Viikot 2–3: kohdista heikoimpaan osioon
Käytä nämä kaksi viikkoa siihen osioon, jossa harjoituskokeessa meni eniten pisteitä hukkaan. Älä yritä parantaa kaikkea yhtä aikaa. Kahdessa viikossa ehtii siirtää yhtä osiota merkittävästi, mutta ei neljää vähän.
Jos heikoin oli kuullun ymmärtäminen, kuuntele joka päivä vähän. Korva tottuu toistolla, ei kertarutistuksella, ja siksi kuuntelu on ainoa osio jossa myöhäinen aloitus ei ole korjattavissa lisäämällä tunteja. Kuuntele mieluiten samaa näytettä kahdesti: ero ensimmäisen ja toisen kuuntelun välillä on juuri se mitä kokeessa tarvitaan.
Jos heikoin oli sanasto ja rakenne, tee sanastokortteja lyhyinä pätkinä pitkin päivää. Viisitoista minuuttia bussissa on tehokkaampaa kuin tunti kerran viikossa, koska toistoväli on se mikä siirtää sanat tunnistamisesta käyttöön.
Jos heikoin oli luetun ymmärtäminen, harjoittele nimenomaan ajastettuna. Ongelma on siinä osiossa lähes aina aika, ei sanasto: tekstiä on enemmän kuin ehtii lukea rauhassa, ja ratkaisu on lukea kysymykset ensin ja etsiä vastaus kohdennetusti. Ilman kelloa se strategia ei kehity.
Viikko 4: kirjoitelma ja toinen harjoituskoe
Kirjoitelma on suurin yksittäinen pisteerä, ja se on jätetty tarkoituksella tähän kohtaan: se hyötyy eniten siitä että sanasto on jo kunnossa. Kirjoita vähintään kolme kirjoitelmaa tämän viikon aikana, ajastettuna ja oikeassa merkkimäärässä.
Merkkimäärä on tärkeämpi kuin moni luulee. Kokeessa yleisin ongelma ei ole kielivirheet vaan se, että teksti jää kesken tai paisuu yli. Molemmat maksavat pisteitä, ja molemmat ovat harjoittelulla poistettavissa.
Tee viikon lopuksi toinen kokonainen harjoituskoe ja vertaa sitä ensimmäiseen. Jos ero näkyy, olet tehnyt oikeita asioita. Jos ei näy, kohdista viimeinen viikko siihen osioon jossa ero jäi puuttumaan.
Viikko 5: kertaus, ei uutta
Viimeisellä viikolla ei opetella uutta. Sen ainoa tehtävä on varmistaa, että jo osattu tulee kokeessa käyttöön: käyt läpi omat virheesi aiemmista harjoituksista, varmistat koejärjestelmän etukäteen ja nukut.
Viimeinen viikko on niin ratkaiseva, että se on omana artikkelinaan päivä päivältä: Viikko ennen koetta.
Mitä kannattaa jättää tekemättä
Älä aloita uutta materiaalia viimeisellä kahdella viikolla. Uusi kirja tai uusi sovellus tuntuu tuottavalta mutta vie ajan siltä mikä on jo kesken, eikä mikään ehdi kypsyä.
Älä lue kielioppia sääntöinä. Säännön lukeminen ei siirry koesuoritukseen; sama rakenne useassa eri lauseessa siirtyy. Tämä on syy siihen että tehtävien tekeminen on tehokkaampaa kuin teorian kertaaminen, vaikka teoria tuntuisi perusteellisemmalta.
Älä vertaa itseäsi muihin abeihin. Toisen kirjoittajan aikataulu on mitoitettu hänen lähtötasoonsa ja hänen kokeeseensa, joka voi olla eri päivänä ja eri oppimäärässä kuin sinun.
Kokeile tunti ilmaiseksi
Lukeminen auttaa, tekeminen enemmän. Kokeile tunti oikeita yo-koeformaatin tehtäviä ilmaiseksi — ei korttia, ei tilausta.
Aloita ilmainen tuntiLue myös
- Viisi viikkoa englannin yo-kokeeseen: harjoitteluMitä englannin yo-kokeeseen kannattaa harjoitella viimeisen viiden viikon aikana: osiokohtaiset painotukset ja tyypilliset pistemenetykset.
- Viisi viikkoa ruotsin yo-kokeeseen: mitä harjoitellaMitä ruotsin yo-kokeeseen kannattaa harjoitella viimeisten viikkojen aikana: miksi kuunteluista aloitetaan ja mitä sanajärjestykselle tehdään.
- Mitä yo-kokeeseen saa ottaa mukaan?Tietokone, kuulokkeet, eväät ja kielletyt laitteet. Lisäksi milloin pitää olla paikalla ja kaksi virhettä, jotka voivat maksaa koko koekerran.
Harjoittele oikeassa koemuodossa
Solvan abikurssit on rakennettu yo-kokeen rakenteen mukaan: kaikki osiot, oikeat pisteet ja selitys jokaiseen tehtävään.
Katso kurssit