Mitä yo-kielikokeessa on? Osiot ja pisteet

Kokeen rakenne lyhyesti

Koe jakautuu useimmissa kielissä neljään osaan: kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, sanaston ja rakenteiden hallinta sekä kirjallinen tuottaminen. Poikkeus kannattaa tietää: portugalin, latinan, inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen lyhyen oppimäärän kokeissa ei mitata kuullun ymmärtämistä lainkaan, joten niissä osioita on kolme.

Enimmäispistemäärä on 299 pistettä niissä kokeissa joihin kuunteluosio sisältyy, ja 209 niissä joissa sitä ei ole. Kirjallinen tuottaminen on aina tasan 99 pistettä.

Muiden osioiden pisteet annetaan Ylioppilastutkintolautakunnan kielikoemääräyksissä haarukkana: kuullun ymmärtäminen 80–90, luetun ymmärtäminen 70–90 sekä sanasto ja rakenteet 20–40 pistettä. Tarkka jakauma vaihtelee koekerroittain näiden rajojen sisällä, joten yhden koekerran lukuja ei kannata pitää sääntönä.

Kirjallinen tuottaminen on siis yksittäisistä osioista selvästi painavin: 99 pistettä 299:stä on noin kolmasosa koko kokeesta.

Osa 1: kuullun ymmärtäminen

Pitkässä oppimäärässä kuullun ymmärtämisessä on tyypillisesti seitsemän tehtävää, lyhyessä kahdeksan. Pisteitä osiosta saa määräysten mukaan 80–90, ja lyhyessä oppimäärässä kuullun osuus koko kokeesta on tyypillisesti suhteellisesti suurempi.

Äänitteet eivät ole yksittäisiä irtolauseita vaan pidempiä, aiheeseen sidottuja kokonaisuuksia: haastatteluja, podcast-tyyppisiä keskusteluja, uutisia ja kerronnallisia otteita. Yksittäinen äänite voi olla noin kolme minuuttia pitkä ja jaettu osioihin niin, että se kuunnellaan ensin kokonaan ja sitten osio kerrallaan uudelleen.

Yksi kuullun tehtävä on tyypillisesti videotehtävä. Videolla on yksi olennainen käytännön ero äänitteeseen: videon saa yleensä toistaa rajattomasti, kun taas äänitteiden toistokertoja on rajoitettu. Tämä kannattaa tietää etukäteen, jotta ei käytä videotehtävään turhaa varovaisuutta.

Kysymystyypit ovat monivalintoja ja lyhyitä avovastauksia. Avovastauksissa on merkkiraja, tyypillisesti enintään 50 tai 100 merkkiä, ja ne kirjoitetaan suomeksi. Lyhyessä oppimäärässä vastauksen voi joissakin tehtävissä kirjoittaa myös kohdekielellä.

Osa 2: luetun ymmärtäminen

Pitkässä oppimäärässä luetun ymmärtämisessä on tyypillisesti viisi tehtävää, lyhyessä seitsemän. Pisteitä osiosta saa määräysten mukaan 70–90.

Tekstilajit vaihtelevat laajasti. Mukana on romaaniotteita, esseemäisiä kulttuurijuttuja, tietoartikkeleita esimerkiksi arkeologiasta tai tekoälystä, elokuva-arvioita ja lyhyitä sarjakuvia. Kirjo on tarkoituksellinen: koe mittaa kykyä lukea eri tyylilajeja, ei vain asiatekstiä.

Kysymystyyppeinä ovat monivalinnat, lyhyet avovastaukset suomeksi enintään 100 merkillä sekä aukkotehtävät, joissa täydennetään joko yksittäinen sana tai valitaan oikea lause vaihtoehdoista.

Osa 3: sanaston ja rakenteiden hallinta

Tämä on osioista pienin: määräysten mukaan 20–40 pistettä. Pitkässä tehtäviä on tyypillisesti neljä, lyhyessä kolme. Yksittäisestä kohdasta saa yhden tai kaksi pistettä.

Tehtävätyyppejä on kolme. Aukkotehtävissä valitaan oikea vaihtoehto valikosta. Vihjeellisissä aukoissa kieliopillinen tai käännösvihje ohjaa siihen, missä muodossa sana pitää kirjoittaa. Synonyymitehtävissä yhdistetään samaa tarkoittavia sanoja toisiinsa.

Vaikka osio on pistemäärältään pienin, se on nopein suorittaa ja siinä oikea vastaus on yksiselitteinen. Se tekee siitä hyvän paikan varmistaa pisteitä, jos sanasto on kunnossa.

Osa 4: kirjallinen tuottaminen, ja tässä oppimäärät eroavat eniten

Kirjallinen tuottaminen on 99 pistettä molemmissa oppimäärissä, mutta tehtävän muoto on täysin eri.

Pitkässä oppimäärässä kirjoitetaan yksi essee. Aiheita tarjotaan neljä ja niistä valitaan yksi. Pituus on 700–1 300 merkkiä. Aiheet ovat tyypillisesti motivaatiokirje, argumentoiva essee, puhe tai ongelmanratkaisutehtävä.

Lyhyessä ja keskipitkässä oppimäärässä kirjoitetaan kaksi erillistä tekstiä, ja molemmissa valitaan yksi kahdesta aiheesta. Lyhyempi teksti on 33 pistettä ja pituudeltaan 160–240 merkkiä ilman välilyöntejä, esimerkiksi viesti tai foorumikommentti. Pidempi teksti on 66 pistettä ja 300–450 merkkiä ilman välilyöntejä, esimerkiksi muodollisempi viesti tai keskustelupostaus.

Tämä ero on syytä tietää hyvissä ajoin. Lyhyen oppimäärän kirjoittaja, joka on harjoitellut vain yhtä pitkää esseetä, harjoittelee väärää tehtävää.

Kirjoittamisen pistevähennykset

Kirjallisessa tuottamisessa osa pisteistä menetetään rakenteellisista puutteista, ei kielivirheistä. Nämä ovat helpoimmin vältettävissä olevia menetyksiä koko kokeessa.

Pitkässä oppimäärässä puuttuva tervehdys tai lopetus vähentää kaksi pistettä, puuttuva yleisön puhuttelu kaksi pistettä ja puuttuvat ratkaisuehdotukset viisi pistettä.

Merkkirajan ylitys on näitä selvästi kalliimpi: pitkässä oppimäärässä ylipitkästä kirjoitelmasta vähennetään 9 pistettä riippumatta siitä kuinka paljon raja ylittyy, ja vähennys tehdään heti ensimmäisestä ylittävästä merkistä. Keskipitkässä ja lyhyessä vähennys on 3 pistettä 33 pisteen tehtävässä ja 6 pistettä 66 pisteen tehtävässä.

Lyhyessä oppimäärässä lyhyemmässä tehtävässä puuttuva tervehdys tai lopetus vähentää yhden pisteen ja puuttuva ydinsisältö kaksi pistettä. Pidemmässä tehtävässä puuttuvat vaaditut osat vähentävät kolme pistettä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävänanto kannattaa lukea kahdesti ja tarkistaa lopuksi, että jokainen pyydetty osa on tekstissä. Kielivirheet merkitään aina, mutta rakenteelliset puutteet ovat se osa, jonka voi poistaa kokonaan tarkistamalla.

Arvosanat ja pisterajat

Arvosanat ovat laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, lubenter approbatur ja approbatur. Hylätty arvosana on improbatur.

Pisterajat asetetaan erikseen jokaisella tutkintokerralla, eivätkä ne ole kiinteitä. Ne vaihtelevat sekä koekerroittain että oppimäärittäin, ja ero oppimäärien välillä on tyypillisesti suurempi kuin koekertojen välillä.

Käytännön johtopäätös harjoitteluun: omaa harjoituspistemäärää kannattaa verrata viimeisimpiin julkaistuihin rajoihin oman kielen ja oman oppimäärän kohdalta, ei yhteen muistettuun lukuun.

Mistä viralliset tiedot löytyvät

Kokeiden rakenne, arvosteluohjeet ja pisterajat julkaisee Ylioppilastutkintolautakunta osoitteessa ylioppilastutkinto.fi. Tämän artikkelin luvut perustuvat lautakunnan julkaisemiin arvosteluohjeisiin ja pisterajoihin, ja ne on tarkistettu syksyn 2025 englannin pitkän ja lyhyen oppimäärän kokeista.

Koska tarkat pisteet ja rajat vaihtelevat koekerroittain, tarkista oman kirjoituskertasi tiedot aina lautakunnan sivuilta. Tässä esitetyt luvut kertovat rakenteen ja suuruusluokan, eivät sitä mitä juuri sinun koekerrallasi lukee.