Sanaston opettelu, joka jää oikeasti mieleen
Julkaistu · päivitetty · Solva
Sanalistan lukeminen tuntuu tehokkaalta, koska sanat näyttävät tutuilta heti. Ongelma on, että tuttuus katoaa parissa päivässä eikä se ollut oppimista vaan tunnistamista. Sanaston osaaminen näkyy kokeessa kolmessa paikassa: sanaston ja rakenteiden osiossa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa, joten sen kertaaminen kannattaa tehdä tavalla joka pitää.
Tunnistaminen ei ole osaamista
Kun luet sanalistaa, aivot vertaavat sanaa juuri näkemääsi käännökseen ja toteavat sen tutuksi. Se tuntuu osaamiselta, mutta mittaa vain sitä että sana on hetki sitten ollut silmien edessä.
Kokeessa tilanne on toinen. Siellä sana pitää tuottaa itse tai tunnistaa ilman että käännös on vieressä. Se on eri suoritus, ja sitä pitää harjoitella erikseen.
Yksinkertainen testi: peitä käännös ja yritä muistaa sana itse. Jos se ei tule mieleen kolmessa sekunnissa, et osaa sitä vielä, vaikka olisit lukenut sen viisi kertaa.
Testaa itseäsi, älä vain lue
Muistista hakeminen vahvistaa oppimista huomattavasti enemmän kuin uudelleenlukeminen. Juuri se pieni ponnistus, jossa sana ei heti tule mieleen, jättää muistijäljen.
Tästä seuraa myös se, että hieman epämukava harjoittelu on tehokkaampaa kuin sujuvalta tuntuva. Jos kertaus tuntuu helpolta, se todennäköisesti mittaa jo osattuja sanoja.
Väärä vastaus ei ole hukkaan mennyt toisto. Yritys ja sen jälkeen nähty oikea vastaus opettaa enemmän kuin pelkkä oikean vastauksen lukeminen.
Kertaa kasvavin välein
Kertaa uusi sana pian ensimmäisen kerran jälkeen, sitten parin päivän päästä, sitten viikon päästä. Kun venytät väliä joka kerta, sana siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Tätä kutsutaan välitetyksi kertaukseksi.
Idea on kerrata juuri ennen kuin unohtaisit. Liian tiheä kertaus tuhlaa aikaa jo osattuun, liian harva antaa sanan kadota kokonaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sanastoa kannattaa tehdä vähän ja usein. Kaksikymmentä minuuttia päivittäin tuottaa selvästi paremman tuloksen kuin kaksi tuntia kerran viikossa, vaikka kokonaisaika olisi sama.
Opi sanat yhteydessä
Irrallinen sana unohtuu helpommin kuin sama sana lauseessa. Kun opettelet fraaseja ja esimerkkilauseita, muistat myös miten sanaa käytetään, et vain mitä se tarkoittaa.
Tällä on suora vaikutus kirjoittamiseen. Kirjoitelmassa tarvitaan valmiita ilmauksia, ei yksittäisiä sanoja: mielipiteen esittäminen, vastakkainasettelu, syyn ja seurauksen ilmaiseminen ja tekstin jäsentäminen ovat kaikki fraasitaitoja.
Fraasi kantaa myös silloin kun yksittäinen sana unohtuu. Jos muistat rakenteen, voit vaihtaa siihen sanan jonka osaat.
Priorisoi yleiset sanat ja omat aukot
Kaikkia sanoja ei ehdi eikä tarvitse opetella. Panosta sanoihin, jotka toistuvat teksteissä ja joita tarvitset omassa kirjoittamisessasi.
Toinen priorisointi on omat virheet. Kertaa niitä sanoja, jotka menivät väärin, äläkä niitä jotka jo osaat. Tämä tuntuu itsestään selvältä mutta on käytännössä vaikeaa, koska osattujen sanojen kertaaminen on miellyttävämpää.
Jos aikaa on vähän, aloita niistä sanoista, joita tarvitset tuottaakseen tekstiä. Ymmärtämiseen riittää usein päättely asiayhteydestä, mutta kirjoittamiseen sana pitää osata itse.
Sanaston ja rakenteiden osio kokeessa
Sanaston ja rakenteiden osio on määräysten mukaan 20–40 pistettä, ja se on kokeen osioista pienin. Sen tehtävätyypit ovat kuitenkin nopeimpia ja vastaus on yksiselitteisesti joko oikein tai väärin, joten se on hyvä paikka varmistaa pisteitä.
Tehtävätyyppejä on kolme: valikosta valittavat aukot, aukot joissa kieliopillinen tai käännösvihje ohjaa sanan muotoon, ja synonyymien yhdistäminen. Kaksi jälkimmäistä mittaavat nimenomaan sitä, osaatko sanan itse etkä vain tunnista sitä.
Vihjeelliset aukot vaativat myös taivutusta. Sanan tunteminen perusmuodossa ei riitä, jos et osaa muodostaa siitä oikeaa muotoa, joten muoto kannattaa kerrata sanan mukana.
Kokeile tunti ilmaiseksi
Lukeminen auttaa, tekeminen enemmän. Kokeile tunti oikeita yo-koeformaatin tehtäviä ilmaiseksi — ei korttia, ei tilausta.
Aloita ilmainen tuntiLue myös
- Luetun ymmärtäminen: strategiat pitkiin teksteihinLuetun ymmärtäminen on 70–90 pistettä. Jokaisen sanan ymmärtämiseen pyrkiminen on yleisin syy ajan loppumiseen — lue kysymykset ensin ja silmäile.
- Viikko ennen koetta: mitä kannattaa tehdäPäivä päivältä viimeiselle viikolle: kertaa omat virheesi, tee yksi ajastettu harjoituskoe, hoida käytännön asiat ja kertaa lopuksi vain fraasit.
- Kielikokeen koepäivä: järjestys ja ajankäyttöTehtävät saa tehdä missä järjestyksessä haluat — mutta yhden osion jättäminen kaataa koko kokeen. Näin jaat enintään kuusi tuntia pistepainojen mukaan.
Harjoittele oikeassa koemuodossa
Solvan abikurssit on rakennettu yo-kokeen rakenteen mukaan: kaikki neljä osiota, oikeat pisteet ja selitys jokaiseen tehtävään.
Katso kurssit