Koulusanasto ja opiskelufraasit ruotsiksi

191 fraasia suomennoksineen

Koulu on yo-kokeen kirjoitelmissa yleisin aihe, koska se on ainoa maailma joka on kaikille kirjoittajille yhteinen. Sanasto kannattaa siis osata tarkasti eikä suunnilleen: arvosana, kurssi, koe ja lukujärjestys ovat sanoja jotka toistuvat joka koekerralla.

Usein haetut

Miten sanotaan ”koulu” ruotsiksi?
en skola
Miten sanotaan ”lukio” ruotsiksi?
ett gymnasium
Miten sanotaan ”ylioppilaskoe” ruotsiksi?
en studentexamen
Miten sanotaan ”korkeakoulu” ruotsiksi?
en högskola
Miten sanotaan ”oppitunti” ruotsiksi?
en lektion

Tulevaisuus ja jatko-opinnot

SuomeksiRuotsi
korkeakouluen högskola
yliopistoett universitet
tutkintoen examen
pääaineett huvudämne
pääsykoeett antagningsprov
hakea opiskelemaanatt söka till en utbildning
uraohjausen karriärvägledning
jatko-opinnotde fortsatta studierna
tohtorintutkintoen doktorsexamen

Kokeet ja arvosanat

SuomeksiRuotsi
ylioppilaskoeen studentexamen
arvosanaett betyg
koeett prov
arviointibedömning / en bedömning
läpäistäatt klara
läpäistä koeatt klara ett prov
uusia koeatt göra om ett prov
todistusett terminsbetyg
vertaisarviointien kamratbedömning
itsearviointien självvärdering
uusintakoeett omprov
formatiivinen arviointiden formativa bedömningen
päättötodistusett slutbetyg
summatiivinen arviointiden summativa bedömningen
keskiarvoett medelbetyg
arvosanan korotusen betygshöjning
hyväksyttygodkänd
välikoeen deltenta
hylättyunderkänd
suullinen koedet muntliga provet
kokeen valvojaen tentamensvakt

Läksyt ja tehtävät

SuomeksiRuotsi
läksytläxor
esitelmäen redovisning
ryhmätyöett grupparbete
esseeen uppsats
tehtäväkirjaen övningsbok

Oppitunnilla

SuomeksiRuotsi
oppituntien lektion
opettajaen lärare
luokkaen klass
kirjastoett bibliotek
tehdä muistiinpanojaatt anteckna
muistiinpanotanteckningar
aikataulutusen tidsplanering
kirjallinen palauteden skriftliga responsen
poissaoloen frånvaro
luvaton poissaoloolovlig frånvaro
sairauspoissaoloen sjukfrånvaro
erityisopettajaen speciallärare
oppikirjaen lärobok
sanakirjaen ordbok
tauluen tavla
tietokoneluokkaen datasal
digitaalinen oppikirjaden digitala läroboken
väitöskirjaen doktorsavhandling
muistiinpanoen anteckning

Lukujärjestys ja arki

SuomeksiRuotsi
lukujärjestysett schema
välituntien rast
ruokalaen matsal
opinto-ohjaajaen studievägledare
myöhästyminensen ankomst
liikuntasalien gymnastiksal

Oppiaineet

SuomeksiRuotsi
oppiaineett ämne
matematiikkamatematik
historiahistoria
kieliett språk
äidinkieliett modersmål
vieras kielidet främmande språket
ruotsi oppiaineenasvenskan
englanti oppiaineenaengelskan
fysiikkafysiken
kemiakemin
biologiabiologin
maantiedegeografin
yhteiskuntaoppisamhällskunskapen
uskontoen religion
psykologiaen psykologi
filosofiafilosofin
kuvataidebildkonsten
musiikki oppiaineenamusiken
käsityöslöjden
terveystietohälsokunskapen

Opiskelutavat ja motivaatio

SuomeksiRuotsi
opiskellaatt studera
opetussuunnitelmaen läroplan
kertausen repetition
lukusuunnitelmaen läsplan
keskittyminenen koncentration
motivaatioen motivation
sisäinen motivaatioden inre motivationen
opiskelumotivaatioen studiemotivation

Muut koulusanat

SuomeksiRuotsi
kouluen skola
lukioett gymnasium
opintopisteen högskolepoäng
luentoen föreläsning
oppilasen elev
seminaariett seminarium
opinnäytetyöett examensarbete
ohjaajaen handledare
reputtaaatt bli underkänd
stipendiett stipendium
opintotukistudiestöd
lukukausimaksuen terminsavgift
oppiaatt lära sig
etäopiskeludistansstudier
keskeyttää opinnotatt hoppa av studierna
elinikäinen oppiminenlivslångt lärande
oppimiskäsitysen kunskapssyn
peruskouluen grundskola
alakouluett lågstadium
oppimistyylien inlärningsstil
opiskelutekniikkaen studieteknik
yläkouluett högstadium
ammattikouluen yrkesskola
rehtorirektorn
lykkääminenett uppskjutande
kouluterveydenhoitajaen skolsköterska
luokanvalvojaen klassföreståndare
vahtimestarien vaktmästare
oppilaskuntaen elevkår
palkkioen belöning
itseohjautuvuusen självstyrning
vanhempainiltaett föräldramöte
kehityskeskusteluett utvecklingssamtal
vastuu omasta oppimisestaansvaret för det egna lärandet
lukukausien termin
opiskelutaidotstudiefärdigheter
jaksoen period
lukustrategiaen lässtrategi
lukuvuosiett läsår
silmäilyen skumläsning
syyslomaett höstlov
tarkka lukeminenen närläsning
joululomaett jullov
muistisääntöminnesregeln
hiihtolomaett sportlov
käsitekarttaen tankekarta
kesälomaett sommarlov
koeviikkoen provvecka
palauteen respons
jälki-istuntoen kvarsittning
tiivistelmäen sammanfattning
lähdeluetteloen källförteckning
viittauskäytäntöett referenssystem
koulukuljetusen skolskjuts
vilppifusket
koulureppuen skolryggsäck
koejärjestelyett provarrangemang
penaaliett pennskrin
erityisjärjestelydet särskilda arrangemanget
kynäen penna
kumiett suddgummi
lukivaikeusläs- och skrivsvårigheterna
tukiopetusen stödundervisning
viivoitinen linjal
vihkoett skrivhäfte
oppimisvaikeusen inlärningssvårighet
mukauttaminenen anpassning
opetusryhmäen undervisningsgrupp
ryhmäkokoen gruppstorlek
lähiopetusen närundervisning
hybridiopetusen hybridundervisning
laboratorioett laboratorium
verkkokurssien nätkurs
koulun pihaen skolgård
oppimisalustaen lärplattform
käytäväen korridor
oppimateriaaliett läromedel
kaappiett skåp
opintopiiristudiecirkeln
vaihto-opiskeluutbytesstudierna
opiskelijavaihtoett studentutbyte
kansainvälistyminenen internationalisering
opiskelijakuntaen studentkår
tutortoimintaen tutorverksamhet
opiskelijaelämäett studentliv
opiskelija-asuntoen studentbostad
tutkimusryhmäen forskargrupp
tieteenalaen vetenskapsgren
opetusalaundervisningssektorn
kotitaloushuslig ekonomi
koulutuspolitiikkaen utbildningspolitik
koulutustasoen utbildningsnivå
koulutuksen tasa-arvojämlikheten i utbildningen
valinnainen ainedet valfria ämnet
pakollinen kurssiden obligatoriska kursen
sosiaalinen perimädet sociala arvet
kurssin suoritusen kursprestation
syrjäytyminenett utanförskap
koulupudokasen skolavhoppare
lunttaaminenett fusk
oppivelvollisuusen läroplikt
koulutuksen rahoitusfinansieringen av utbildningen
esitys luokan edessäen redovisning

Ääntäminen

Ruotsissa on kaksi sanapainoa eli sävelkulkua, ja ne erottavat sanoja toisistaan. Suomenruotsissa ero on pienempi kuin riikinruotsissa, ja yo-kokeen kuullunymmärtämisessä voi kuulla kumpaa tahansa.

Vaikein äänne on niin sanottu sj-äänne (sjuk, stjärna, skön), jolle ei ole suomessa vastinetta. Sen lähisukulainen tj-äänne (tjugo, kyrka) on lähempänä suomen h:ta ja š:ää.

Vokaalin pituus ratkaisee merkityksen, ja pitkä vokaali on ruotsissa selvästi pidempi kuin suomessa. Painottomat tavut sen sijaan lyhenevät voimakkaasti.

Mitä ruotsissa kannattaa huomata koulusanastossa

Ruotsin arvosanat ovat kirjaimia A–F, joissa A on paras ja F hylätty. Tämä on eri asia kuin Suomen ruotsinkielisissä kouluissa käytetty numeroasteikko, ja yo-kokeen teksti voi käyttää kumpaa tahansa riippuen siitä kummasta maasta se on.

Lukiota vastaa gymnasiet, ja se jakautuu ohjelmiin eli program. Sana gymnasium ei tarkoita liikuntasalia vaan koulua; liikuntasali on gymnastiksal eller idrottshall. Tämä on suomalaiselle helppo sekaannus, koska englannin gym vie ajatukset väärään suuntaan.

Opettajaa sinutellaan ja kutsutaan etunimellä, mikä on osa samaa du-reformia joka poisti teitittelyn muualtakin. Ruotsissa se ulottuu koulumaailmaan kokonaan, toisin kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa.

Mistä nämä fraasit ovat?

Fraasit ovat Solvan ruotsin abikurssin sanastopakoista, jotka on koottu ylioppilaskirjoitusten kielikokeita varten. Kurssilla samat fraasit harjoitellaan kertaavana korttiharjoitteluna ja koeformaatin tehtävissä.

Muut tilanteet ruotsiksi

Koulusanasto ja opiskelufraasit muilla kielillä

Kokeile tunti ilmaiseksi

Nämä fraasit ovat osa kurssin sanastopakkoja. Kokeile tunti ilmaiseksi ja katso miltä harjoittelu näyttää — ei korttia, ei tilausta.

Aloita ilmainen tunti