Koulusanasto ja opiskelufraasit ruotsiksi
191 fraasia suomennoksineen
Koulu on yo-kokeen kirjoitelmissa yleisin aihe, koska se on ainoa maailma joka on kaikille kirjoittajille yhteinen. Sanasto kannattaa siis osata tarkasti eikä suunnilleen: arvosana, kurssi, koe ja lukujärjestys ovat sanoja jotka toistuvat joka koekerralla.
Usein haetut
- Miten sanotaan ”koulu” ruotsiksi?
- en skola
- Miten sanotaan ”lukio” ruotsiksi?
- gymnasiet / ett gymnasium
- Miten sanotaan ”ylioppilaskoe” ruotsiksi?
- studentexamen
- Miten sanotaan ”korkeakoulu” ruotsiksi?
- en högskola / högskolan
- Miten sanotaan ”oppitunti” ruotsiksi?
- en lektion
Tulevaisuus ja jatko-opinnot
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| korkeakoulu | en högskola / högskolan |
| yliopisto | ett universitet / universitetet |
| tutkinto | en examen |
| pääaine | ett huvudämne |
| pääsykoe | ett antagningsprov |
| hakea opiskelemaan | att söka till en utbildning |
| uraohjaus | karriärvägledningen |
| jatko-opinnot | de fortsatta studierna |
| tohtorintutkinto | doktorsexamen |
Kokeet ja arvosanat
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| ylioppilaskoe | studentexamen |
| arvosana | ett betyg |
| koe | ett prov |
| arviointi | bedömning / bedömningen |
| läpäistä | att klara |
| läpäistä koe | att klara ett prov |
| uusia koe | att göra om ett prov |
| todistus | ett terminsbetyg |
| vertaisarviointi | kamratbedömningen |
| itsearviointi | självvärderingen |
| uusintakoe | omprovet |
| formatiivinen arviointi | den formativa bedömningen |
| päättötodistus | slutbetyget |
| summatiivinen arviointi | den summativa bedömningen |
| keskiarvo | medelbetyget |
| arvosanan korotus | betygshöjningen |
| hyväksytty | godkänd |
| välikoe | deltentan |
| hylätty | underkänd |
| suullinen koe | det muntliga provet |
| kokeen valvoja | tentamensvakten |
Läksyt ja tehtävät
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| läksyt | läxor |
| esitelmä | en redovisning / redovisningen |
| ryhmätyö | ett grupparbete / grupparbetet |
| essee | uppsatsen |
| tehtäväkirja | övningsboken |
Oppitunnilla
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| oppitunti | en lektion |
| opettaja | en lärare |
| luokka | en klass |
| kirjasto | ett bibliotek |
| tehdä muistiinpanoja | att anteckna |
| muistiinpanot | anteckningarna |
| aikataulutus | tidsplaneringen |
| kirjallinen palaute | den skriftliga responsen |
| poissaolo | frånvaron |
| luvaton poissaolo | olovlig frånvaro |
| sairauspoissaolo | sjukfrånvaron |
| erityisopettaja | specialläraren |
| oppikirja | läroboken |
| sanakirja | ordboken |
| taulu | tavlan |
| tietokoneluokka | datasalen |
| digitaalinen oppikirja | den digitala läroboken |
| väitöskirja | doktorsavhandlingen |
| muistiinpano | anteckningen |
Lukujärjestys ja arki
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| lukujärjestys | ett schema |
| välitunti | en rast |
| ruokala | en matsal |
| opinto-ohjaaja | studievägledaren |
| myöhästyminen | sen ankomst |
| liikuntasali | gymnastiksalen |
Oppiaineet
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| oppiaine | ett ämne |
| matematiikka | matematik |
| historia | historia |
| kieli | ett språk |
| äidinkieli | modersmålet |
| vieras kieli | det främmande språket |
| ruotsi oppiaineena | svenskan |
| englanti oppiaineena | engelskan |
| fysiikka | fysiken |
| kemia | kemin |
| biologia | biologin |
| maantiede | geografin |
| yhteiskuntaoppi | samhällskunskapen |
| uskonto | religionen |
| psykologia | psykologin |
| filosofia | filosofin |
| kuvataide | bildkonsten |
| musiikki oppiaineena | musiken |
| käsityö | slöjden |
| terveystieto | hälsokunskapen |
Opiskelutavat ja motivaatio
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| opiskella | att studera |
| opetussuunnitelma | en läroplan |
| kertaus | repetitionen |
| lukusuunnitelma | läsplanen |
| keskittyminen | koncentrationen |
| motivaatio | motivationen |
| sisäinen motivaatio | den inre motivationen |
| opiskelumotivaatio | studiemotivationen |
Muut koulusanat
| Suomeksi | Ruotsi |
|---|---|
| koulu | en skola |
| lukio | gymnasiet / ett gymnasium |
| opintopiste | en högskolepoäng |
| luento | en föreläsning |
| oppilas | en elev |
| seminaari | ett seminarium |
| opinnäytetyö | ett examensarbete |
| ohjaaja | en handledare |
| reputtaa | att bli underkänd |
| stipendi | ett stipendium |
| opintotuki | studiestöd |
| lukukausimaksu | en terminsavgift |
| oppia | att lära sig |
| etäopiskelu | distansstudier |
| keskeyttää opinnot | att hoppa av studierna |
| elinikäinen oppiminen | livslångt lärande |
| oppimiskäsitys | kunskapssynen |
| peruskoulu | grundskolan |
| alakoulu | lågstadiet |
| oppimistyyli | inlärningsstilen |
| opiskelutekniikka | studietekniken |
| yläkoulu | högstadiet |
| ammattikoulu | yrkesskolan |
| rehtori | rektorn |
| lykkääminen | uppskjutandet |
| kouluterveydenhoitaja | skolsköterskan |
| luokanvalvoja | klassföreståndaren |
| vahtimestari | vaktmästaren |
| oppilaskunta | elevkåren |
| palkkio | belöningen |
| itseohjautuvuus | självstyrningen |
| vanhempainilta | föräldramötet |
| kehityskeskustelu | utvecklingssamtalet |
| vastuu omasta oppimisesta | ansvaret för det egna lärandet |
| lukukausi | terminen |
| opiskelutaidot | studiefärdigheterna |
| jakso | perioden |
| lukustrategia | lässtrategin |
| lukuvuosi | läsåret |
| silmäily | skumläsningen |
| syysloma | höstlovet |
| tarkka lukeminen | närläsningen |
| joululoma | jullovet |
| muistisääntö | minnesregeln |
| hiihtoloma | sportlovet |
| käsitekartta | tankekartan |
| kesäloma | sommarlovet |
| koeviikko | provveckan |
| palaute | responsen |
| jälki-istunto | kvarsittningen |
| tiivistelmä | sammanfattningen |
| lähdeluettelo | källförteckningen |
| viittauskäytäntö | referenssystemet |
| koulukuljetus | skolskjutsen |
| vilppi | fusket |
| koulureppu | skolryggsäcken |
| koejärjestely | provarrangemanget |
| penaali | pennskrinet |
| erityisjärjestely | det särskilda arrangemanget |
| kynä | pennan |
| kumi | suddgummit |
| lukivaikeus | läs- och skrivsvårigheterna |
| tukiopetus | stödundervisningen |
| viivoitin | linjalen |
| vihko | skrivhäftet |
| oppimisvaikeus | inlärningssvårigheten |
| mukauttaminen | anpassningen |
| opetusryhmä | undervisningsgruppen |
| ryhmäkoko | gruppstorleken |
| lähiopetus | närundervisningen |
| hybridiopetus | hybridundervisningen |
| laboratorio | laboratoriet |
| verkkokurssi | nätkursen |
| koulun piha | skolgården |
| oppimisalusta | lärplattformen |
| käytävä | korridoren |
| oppimateriaali | läromedlet |
| kaappi | skåpet |
| opintopiiri | studiecirkeln |
| vaihto-opiskelu | utbytesstudierna |
| opiskelijavaihto | studentutbytet |
| kansainvälistyminen | internationaliseringen |
| opiskelijakunta | studentkåren |
| tutortoiminta | tutorverksamheten |
| opiskelijaelämä | studentlivet |
| opiskelija-asunto | studentbostaden |
| tutkimusryhmä | forskargruppen |
| tieteenala | vetenskapsgrenen |
| opetusala | undervisningssektorn |
| kotitalous | huslig ekonomi |
| koulutuspolitiikka | utbildningspolitiken |
| koulutustaso | utbildningsnivån |
| koulutuksen tasa-arvo | jämlikheten i utbildningen |
| valinnainen aine | det valfria ämnet |
| pakollinen kurssi | den obligatoriska kursen |
| sosiaalinen perimä | det sociala arvet |
| kurssin suoritus | kursprestationen |
| syrjäytyminen | utanförskapet |
| koulupudokas | skolavhopparen |
| lunttaaminen | fusket |
| oppivelvollisuus | läroplikten |
| koulutuksen rahoitus | finansieringen av utbildningen |
| esitys luokan edessä | redovisningen |
Ääntäminen
Ruotsissa on kaksi sanapainoa eli sävelkulkua, ja ne erottavat sanoja toisistaan. Suomenruotsissa ero on pienempi kuin riikinruotsissa, ja yo-kokeen kuullunymmärtämisessä voi kuulla kumpaa tahansa.
Vaikein äänne on niin sanottu sj-äänne (sjuk, stjärna, skön), jolle ei ole suomessa vastinetta. Sen lähisukulainen tj-äänne (tjugo, kyrka) on lähempänä suomen h:ta ja š:ää.
Vokaalin pituus ratkaisee merkityksen, ja pitkä vokaali on ruotsissa selvästi pidempi kuin suomessa. Painottomat tavut sen sijaan lyhenevät voimakkaasti.
Mitä ruotsissa kannattaa huomata koulusanastossa
Ruotsin arvosanat ovat kirjaimia A–F, joissa A on paras ja F hylätty. Tämä on eri asia kuin Suomen ruotsinkielisissä kouluissa käytetty numeroasteikko, ja yo-kokeen teksti voi käyttää kumpaa tahansa riippuen siitä kummasta maasta se on.
Lukiota vastaa gymnasiet, ja se jakautuu ohjelmiin eli program. Sana gymnasium ei tarkoita liikuntasalia vaan koulua; liikuntasali on gymnastiksal eller idrottshall. Tämä on suomalaiselle helppo sekaannus, koska englannin gym vie ajatukset väärään suuntaan.
Opettajaa sinutellaan ja kutsutaan etunimellä, mikä on osa samaa du-reformia joka poisti teitittelyn muualtakin. Ruotsissa se ulottuu koulumaailmaan kokonaan, toisin kuin esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa.
Mistä nämä fraasit ovat?
Fraasit ovat Solvan ruotsin abikurssin sanastopakoista, jotka on koottu ylioppilaskirjoitusten kielikokeita varten. Kurssilla samat fraasit harjoitellaan kertaavana korttiharjoitteluna ja koeformaatin tehtävissä.